Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Teollistuva Algeria avaa mahdollisuuksia sitkeille yrityksille - Suomen suurlähetystö, Alger

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Alger

Ambassade de Finlande
10 Rue des Cèdres, El Mouradia, Alger, Algérie
Puh. +213-21-692 925, S-posti: sanomat.alg@formin.fi
Français | Suomi | Svenska
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 31.5.2017

Teollistuva Algeria avaa mahdollisuuksia yrityksille

Algerian talouskasvu jatkuu kolmen prosentin tuntumassa, vaikka kaasun ja öljyn hintojen laskusta aiheutuneet vajeet pakottavat hallituksen vyönkiristyksiin. Vuoden 2017 alussa kulutusveroja korotettiin ja hintasubventioita leikattiin budjettivajeen vähentämiseksi.

Vararahastot ja pieni ulkomaanvelka antavat hallitukselle aikaa sopeuttamiseen. Hallitus on pyrkinyt velattomuuteen suvereniteettinsa säilyttämiseksi, mutta se joutunee muuttamaan linjaansa.

Tuontiriippuvuutta pyritään vähentämään suosimalla paikallista valmistusta. Maan liiketoimintaympäristö on haastava, mutta uusi investointilaki pyrkii houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia maahan.

Algeria tarjoaa edelleen tuottavia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joilla on resurssit läsnäoloon, sitkeyteen ja kärsivällisyyteen. Parhaiten Algerian markkinoilla pystyvät toimimaan yritykset, joilla on hyvä paikallinen kumppani, jotka tuovat investointihyödykkeitä tai jotka voivat perustaa tuotantoa Algeriaan.

Hiilivetyjen hintojen romahdus pakottaa sopeutustoimiin

Algerian noin 95-prosenttisesti maakaasusta ja öljystä koostuvat vientitulot kasvoivat vuoteen 2014 asti, ja maan vaihtotase oli vahvasti ylijäämäinen. Tänä aikana maa ehti kerätä merkittävät vararahastot. Vuonna 2014 tapahtunut hiilivetyjen hintojen lasku on romahduttanut maan vientitulot. Hiilivetyjen osuus maan BKT:sta on 30 ja budjettituloista 60 prosenttia. Se on maailman kuudenneksi suurin kaasun viejä.

Algeria on vahvasti tuonnista riippuvainen talous, ja sen vaihtotase on kääntynyt negatiiviseksi. Vaihtotaseen vajeen suhde bruttokansantuotteeseen on 15 prosenttia, mikä syö maan valuuttavarantoa. Myös vientituloista riippuvainen valtiontalous on alijäämäinen, noin 10 prosenttia BKT:sta. Valtion tulojen tasausrahaston varat ehtyvät jo vuoden 2017 kuluessa.  Keskuspankin valuuttavaranto hupenee nykyvauhdilla neljässä vuodessa.

Algerialla ei ole tällä hetkellä ylimääräistä öljyn- ja kaasuntuotantokapasiteettia, joten sen energiapolitiikan tavoitteena on hinnan pitäminen mahdollisimman korkealla. Aktiivinen diplomatia tuotti tulosta, kun OPEC-maat sopivat syksyllä 2016 Algerissa öljyntuotannon leikkauksista.

Lisäaikaa vyönkiristyksillä

Koska vientihintojen noususta ei ole tilanteen pelastajaksi, maa pyrkii tasapainottamaan vajeita kulutusveroja korottamalla ja subventioiden leikkauksilla. Vuoden 2017 budjetissa arvonlisäveroa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä, normaali kanta 19 prosenttiin ja alennettu yhdeksään prosenttiin. Kodinkoneille ja elektroniikalle määrättiin erillinen energiatehokkuusvero.

Useiden hintasäännösteltyjen tuotteiden hintoja korotettiin vuoden 2017 alusta. Algerian sosiaalijärjestelmässä keskeisellä sijalla ovat subventiot, jonka avulla mm. polttoaineita, sähköä, vettä ja tiettyjä elintarvikkeita voi ostaa murto-osalla niiden markkinahinnasta. Järjestelmä on kallis ja kohdistuu heikosti eniten apua tarvitseville. Se on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi yhteiskunnallisen vakauden ylläpitämisessä. Vuonna 2016 subventiojärjestelmän purkutoimia jouduttiin osin kompensoimaan mm. kuljetussektorilla hinnannousun vaikutusten kohtuullistamiseksi.

Veronkorotukset auttavat osaltaan budjettialijäämän paikkaamisessa. Hintojen nousu vähentää tuontia ja siten suojaa hupenevaa valuuttavarantoa. Vuosi-inflaation ennustetaan pysyvän viiden prosentin tuntumassa, mutta tuoreimmat luvut kertovat sen nousseen joulukuussa 2016 lähelle seitsemää prosenttia.

Algeria on säilyttänyt epävakaassa arabimaailmassa vakauden ja suhteellisen hyvän turvallisuustilanteen. Hintojen nousut aiheuttivat vuoden vaihteessa joitakin lakkoja ja mellakoita. Vuoden 2016 eläkeuudistus synnytti tyytymättömyyttä erityisesti virkamiesten keskuudessa. Näistä sekä muun muassa heikoista terveyspalveluista johtuvan tyytymättömyyden aikaansaama yhteiskunnallinen kuohunta onkin tällä hetkellä todennäköisempi uhkakuva kuin esimerkiksi terrorismi. Epävakaiden naapurimaiden vuoksi sitäkään ei voi sulkea pois, mistä johtuen eteläisillä rajaseuduilla liikkuminen ei ole suositeltavaa.

Algeria välttää ulkomaista velkaa

Algerialle suvereniteetti on erityisen tärkeä asia. Maa joutui 90-luvulla IMF:n pelastamaksi ja siksi se pyrkii välttämään ulkomaista velkaantumista, vaikka sillä siihen olisi varaa. Poliittinen johto on tehnyt siitä uskottavuuskysymyksen, mutta merkkejä linjasta irrottautumiseen on nähtävissä. Alijäämää paikatakseen se on ottanut vuonna 2016 kotimaista velkaa sekä 900 miljoonan lainan Afrikan kehityspankista. Vuonna 2016 Kiinan kanssa tehty sopimus suursataman rakentamisesta sisältää projektiluototuksen.

Maan nettovelka oli vielä vuonna 2015 negatiivinen, mutta se noussee IMF:n ennusteen mukaan vuonna 2017 noin 17 prosenttiin BKT:sta ja jatkaa nousua tulevina vuosina.

Valtio on pyrkinyt hillitsemään menojaan hidastamalla suuria julkisia hankkeita. Valtio on lisäksi parantanut rahoitusasemaansa viivyttämällä hankkeiden maksuja jopa vuodella, mistä mukana olevat eurooppalaiset yritykset ovat kärsineet.

Myös maan suuret energiayhtiöt ovat puhuneet ulkomaisen velanoton puolesta, sillä kotimaisen rahoitussektorin kapasiteetti ei riitä niiden investointitarpeisiin. Ilman suuria investointeja ja kotimaisen energiankulutuksen kasvaessa vähenee kaasun vienti tulevaisuudessa. Maalla on suunnitelmia uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi, jotta vientikaasua riittäisi. Tällä hetkellä maan sähkö tuotetaan lähes kokonaan kaasulla. Hallitus on tammikuussa 2017 päättänyt avata kansainvälisen tarjouskilpailun 4000 MW:n aurinkovoimaloiden rakentamisesta.

EU:n ja Algerian kauppasuhde hakee tasapainoa

Algerian viennistä 70 ja tuonnista 50 prosenttia tapahtuu Euroopan unionin kanssa. Algerian tärkein kauppasopimus on vuonna 2005 voimaantullut EU-assosiaatiosopimus. Sen myötä tullimaksut laskevat asteittain ja vuoteen 2020 mennessä sopimuksen tulisi muodostaa vapaakauppa-alue. Sopimus mahdollistaa Algerialle tullivapaan viennin Eurooppaan, mutta maa ei tätä pysty hyödyntämään, sillä se ei juuri tuota vientituotteita öljyn ja kaasun lisäksi. Sen sijaan Algeria on toivonut sopimuksen lisäävän investointeja EU:sta, mutta niiden määrä on ollut pettymys.

Algerian pyynnöstä käytiin keskustelut sopimuksen täytäntöönpanon väliarvioinnista, jotka saatiin päätökseen maaliskuussa 2017. Sen tuloksena tarkennettiin sopimuksen tulkintaa ja sovittiin uusista keinoista tukea Algeriaa, jotta se voisi katsoa sopimuksen tasapuolisemmaksi.

Yksi tällainen tukimuoto on EU:n tarjoama asiantuntija-apu Algerian hallinnolle. Myös Suomi on mukana Twinning-hankkeessa, jossa Algeria kehittää teollisten innovaatioiden tukijärjestelmää. Algerialaiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita Suomen innovaatiomallista. Lisäksi Suomi on osallistunut terveys- ja koulutusalan TAIEX-hankkeisiin.

Algeria ei ole jäsen maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Liittyminen on esillä poliittisella tasolla, mutta käytännön edistystä liittymisprosessissa ei ole viime vuosina tapahtunut.

Rakennemuutos tuonnin korvaamisella

Tuontia korvaavan kotimaisen tuotannon kasvattaminen on hallituksen tärkein keino vastata ulkomaankaupan alijäämään keskipitkällä aikavälillä.

Lyhyellä aikavälillä tuontia pyritään hillitsemään myös kaupanesteillä. EU:n ja Algerian assosiaatiosopimus periaatteessa takaa EU:n tuotteille pääsyn Algerian markkinoille ja toisin päin. Vuonna 2016 Algeria otti käyttöön assosiaatiosopimuksen vastaisesti tuontilupajärjestelmän henkilöautoille, betonille sekä harjateräkselle. Jo aiemmin automarkkinoita sekoittivat yllättäen muuttuneet tekniset vaatimukset. Tilanteesta ovat hyötyneet erityisesti kiinalaiset valmistajat. Läntiset valmistajat ovat alkaneet siirtää kokoonpanoa Algeriaan välttääkseen kaupanesteet. Maahan tehtaan ovat avanneet Renault henkilöautojen ja Renault Trucks sekä Mercedes-Benz hyötyajoneuvojen valmistukseen. Useat muut valmistajat ovat tehneet päätöksen tuotannon perustamisesta.

Maaliskuun lopussa 2017 Algerian kauppaministeriö antoi päätöksen, jonka mukaan 21 uutta tuoteryhmää, mm. sahatavara, tulee tuontilisenssien piiriin ja algerialaisille tuontiyrityksille annettiin kaksi viikkoa aikaa hakea lisenssiä.

Algeria on haastava liiketoimintaympäristö. Maailmanpankin Doing Business -rankinglistassa se on sijalla 165/190, jossa tosin parannusta edellisvuodesta on seitsemän sijaa. Länsimaisten yritysten huolenaiheena ovat olleet hitaat viranomaismenettelyt sekä poliittinen riski, joka ilmenee sääntely-ympäristön yllättävinä ja jopa taannehtivina muutoksina.

Maan hallitus myös tukee ulkomaisia sijoituksia tuontia korvaavaan kotimaiseen valmistukseen ja kokoonpanoon. Tuen muotoja ovat esimerkiksi alennukset tullimaksuista ja määräaikainen verovapaus. Maa on saavuttamassa omavaraisuutta esimerkiksi lääkkeiden ja betonin tuotannossa. Muun teollisuuden kuin hiilivetyjen osuus taloudesta on toistaiseksi vielä alhainen, alle 10 prosenttia.

Sijoituksia houkutellaan uudella investointilailla

Vuoden 2009 investointilain muutoksessa säädettiin useita ulkomaisten sijoitusten rajoituksia, kuten vaatimus kotimaisesta enemmistöomistuksesta (51/49-sääntö). Pitkälti näistä johtuen viidessä vuodessa ulkomaisten investointien vuotuinen määrä puolittui ja maa menetti 31 sijaa Doing Business -listalla. Osin tästä syystä liiketoimintaympäristön parantaminen kirjattiin hallituksen tehtäväksi perustuslakiin helmikuussa 2016.

Investointilain uudistus tulee nähdä prosessina, jossa ulkomaisten sijoitusten asemaa parannetaan vaiheittain. Politiikan suunnanmuutos on positiivinen uutinen. 3.8.2016 voimaan tulleen lain määräyksiä aletaan kuitenkin soveltaa vasta, kun niistä annetaan tarkentavat toimeenpanomääräykset. Niiden tarkka aikataulu ei ole tiedossa. Toimeenpanomääräysten sisältö sekä soveltaminen ratkaisevat, paljonko lakiuudistus toimintaympäristöä parantaa.

51/49-sääntö siirtyy investointilaista budjettilakiin. Tämän arvellaan mahdollistavan säännöstä poikkeamisen ja enteilevän säännön poistamista ei-strategisten alojen osalta. Muina keskeisimpinä muutoksina investoinnin määritelmää selvennetään ja laajennetaan, verokannustimia parannetaan, pääoman kotiuttamista helpotetaan ja valtiolla säilyvää etuosto-oikeutta järkevöitetään.

Metsä- ja teknologiateollisuus näyttävät tahtia Suomen viennissä

Suomen vienti Algeriaan on pitkän nousun jälkeen kääntynyt laskuun, kuten EU:n vienti Algeriaan kokonaisuudessaan. Vienti vuonna 2016 oli 150 miljoonaa euroa, jossa laskua oli 12 prosenttia edellisvuodesta. Algeriasta Suomeen tuodaan satunnaisesti öljyä ja kaivannaisia. Kauppa on Suomelle vahvasti ylijäämäistä.

Tullitilastojen mukaan sahatavara kattaa Suomen viennistä yli puolet. Sahatavaran tuontilisenssien vaikutusta vientivolyymeihin ei tätä kirjoittaessa ole mahdollista arvioida. Algeria hyödyntää vähäisesti omia pieniä metsävarojaan, mutta sahatavaran käyttöä saatetaan pyrkiä korvaamaan muilla materiaaleilla.

Toiseksi tärkein vientituoteryhmä ovat paperi, sellu ja kartonki, joiden arvo on ohittanut aiemmin merkittävän kone- ja laiteviennin. Tullin tilastot eivät kuitenkaan huomioi kaikkea kone- ja laitekauppaa, jossa yritykset toimivat osana globaaleja arvoketjuja. Monilla alan suomalaisyrityksillä on myös paikallista toimintaa. Neljäs merkittävä vientituote ovat viljat.

Merkittävin suomalainen tuotantoinvestointi Algeriaan on toistaiseksi Sampo-Rosenlew Oy:n yhdessä paikallisen kumppanin kanssa perustama leikkuupuimuritehdas. Tehtaasta on tullut näkyvä käyntikortti suomalaisille Algerian markkinoilla.

Marraskuussa 2016 toteutettiin Team Finland -vienninedistämismatka maa- ja ympäristöministeri Tiilikaisen johdolla. Matkan teemana olivat puu, maatalouskoneet, viljat ja vesiosaaminen. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja kasviterveysasioista. Matkalle osallistui kymmenen suomalaisyritystä, jotka saivat konkreettisia edistysaskelia hankkeissaan. Valtiojohtoisen talouden maassa suhteet hallintoon ja ministeritason siunaus ovat usein tärkeitä. Näissä Team Finland -toimijat voivat yrityksiä auttaa. Algeriassa Team Finlandia edustaa Suomen suurlähetystö. Finpro kattaa Algerian Madridin-toimistosta käsin. Algeria avasi suurlähetystönsä Helsingissä virallisesti maaliskuussa 2017, mikä helpottaa kanssakäymistä.

Maassa voi menestyä, mutta se vaatii läsnäoloa, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä

Tuontia korvaamaan pyrkivä politiikka avaa mahdollisuuksia erityisesti yrityksille, jotka pystyvät siirtämään kokoonpanoa tai valmistusta maahan. Se luo myös kysyntää investointihyödykkeille. Markkinoilletulon esteillä on kilpailua vähentävä vaikutus, mikä alasta riippuen voi mahdollistaa korkeammat katteet. Algeriassa on jatkuva tarve kehittää energia-, vesi-, maatalous- ja terveydenhuoltosektoreita. Myös turismista toivotaan lisätuloja ja työpaikkoja.

Algeriassa toimivan tai sinne mielivän yrityksen tulee panostaa läsnäoloon, sillä kauppojen solmiminen vaatii tutustumista, luottamusta ja siksi useita tapaamisia. Algerialainen asiakas haluaa nähdä ja koskettaa tuotetta laadun toteamiseksi, sillä markkinoilla on sekalaista tavaraa ja asiakkaat ovat oppineet kriittisiksi. Maan ammatillisen osaamisvajeen vuoksi koulutus ja käyttöönotto tarvitsevat usein tukea. Useimmat maassa toimivat suomalaisyritykset varmistavat läsnäolon paikallisen kumppanin avulla.

Sitkeyttä tarvitaan, sillä päätösprosessit ovat usein pitkäkestoisia, hierarkkisia, poliittisia ja henkilösidonnaisia. Kärsivällisyys tulee tarpeeseen muun muassa byrokratian ja jonkin osapuolen osaamattomuudesta johtuvien ongelmien sattuessa. Yrityksen tulee mitoittaa taloudelliset riskit ja kantokyky näiden mukaisesti.

Paikallisen kumppanin valinnassa on oltava huolellinen. Mahdollista yhteisyritystä perustettaessa on suositeltavaa turvautua asiantuntija-apuun.

Lähetystösihteeri Ari Tenho toimii Team Finland -koordinaattorina Suomen suurlähetystössä Algerissa.

Tulosta

Muualla verkossa

Päivitetty 18.7.2017


© Suomen suurlähetystö, Alger | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot